Pushkarissa sattuu ja tapahtuu

Tallaisessa mokissa asustelemme.





nAM! Ice coffeeta.




Matala majamme.


09/04/09

Tanaan oli mita mahtavin paiva. Edellis iltana oltiin meditoitu (paa rajahtaa muuten) ja molemmille oli jaanyt hyva mieli siita. Kaitsu suoriutui tosi hyvin, han teki harjoituksen aivan oikein ja oli ollut happihumalassa, buddhahymy paalla :D Yota (useamman kerran jo) oli taas hairinnyt israelilaisjoukko (heita on taalla pushkarissa valehtelematta joku 80%, kattoo miten muualla intiassa on sit tilanne...) mutta talla kertaa olimme varautuneet heihin korvatulpilla ja valaistuneella mielella.
Noh aamutoimien jalkeen lahdimme vuokraamaan moottoripyoraa. Kaitsua jannitti, kun hanhan sita joutuisi ajamaan, vasta elamansa toista kertaa, maassa, jossa "kaikki ihmiset panostavat kaaosteoriaan" (lainaten Madventuresia). Loysimme mestan, jossa vuokra oli vain 200 rupiaa 24h, tosin 5 litraa bensaa maksoi 275 rupiaa. Pienen ajokkiin tutustumisen jalkeen lahdimme liikkeelle, olin jattanyt myos kannykan pantiks (siita myohemmin lisaa). Molemmilla oli pieni hesitation paalla, mutta pitaahan sita nyt edes koittaa. Tulimme jonkin ajan kuluttua siihen tulokseen, ettei lahdeta riskeeramaan ja hakemaan OHO-tilanteita. Ajateltiin etta palautetaan taa pyora nyt ennenku sattuu mitaan. Ajoimme takas ja vuokraaja ajoi siihen rinnalle ihmettelemaan. Kaitukselle oli ihan sama saadaanko rahoja takas (oltiin ajettu vaan 20 min) mutta se ei kaynyt. Melkein 500 rupiaa, joopa joo! VUokraaja sanoi ettei ole mahdollista saada rahoja takas koska se oli vieny ne jo pyoran oikealle omistajalle (just). No heitin et hei, nyt me kuule vaihdetankin toi pyora automaattivaihteiseen skootteriin. Sovittiin, etta ma ajan.

Paiva kaantyikin taas sitten uuteen nousuun (kaitus oli tosin hieman alakuloinen hienomman pyoran luovutuksesta).Ajeltiin sitten, paadytiin etenemaan kohti jotain autiomaa telttoja. Maisemat olivat mita upeimmat: aavikkoa, vihreita viljelyspalstoja, kukkuloita, ihmisia, kylia, elaimia, eri vareja ja tuoksuja... oli vaikka mita! Shanti shanti! Matkalla ihmiset heiluttelevat, hymyilevat aurinkoisesti, kuuluu tervehdyshuutoja Namaste! Hello!
Tottakai kaikki oli liian hyvaa ollakseen totta, niin kuinkas ollakaan, rengas puhkesi. Pienen harkinnan jalkeen sovittiin et ma ajan takas pain ettimaan puhelinta tai korjaamoa, Kaitsu kavelee perassa. Aika lahelta loytyi pieni korjaamo, miehet huutelivat mua sinne (huomasivat renkaan). Kaansin vaivalloisesti sinne (rengas uppos hiekkaan, sivuilta tuli liikennetta, kirkuva lapsilauma vyoryy paalle) kiroten. Korjaamon mies sanoi heti etta istu alas, menee 10 min, reian korjaus maksaa 20 rupiaa (30snt). Nailla teilla renkaat puhkeilee jatkuvasti. Kaitsu tulikin jo hetken paasta, siihen mennessa ymparille oli keraantynyt aikamoinen katras lapsukaisia ihmettelemaan valkonaamoja. Lapset olivat koyhemmista perheista, sen paatteli oitis, silla vieressa oli koulu jossa oli siniunivormuisia lapsosia ulkona ja nama lapset olivat likaisia ja omissa, raasyisemmissa vaatteissa. Jotkut heista olivat olleet oksan haku reissulla (kantoivat paan paalla). Heilla oli kuitenkin todella valittomat hymyt, he olivat todella uteliata. Silmat tapittivat herkeamatta tekemisiamme. Hello! Hello!
Rengas olikin sitten lopulta ihan rikki, lahin oikean kokoinen sisarengas olis ollu Pushkarissa (6km, 20 min) ja mies meinas etta maksakaa 300 rupiaa niin se kipasee hakemas sen. Kieltaydyttiin vaikkei hinta nyt kamala ollut verrattuna tilanteeseen missa olimme. Vuokraaja oli kuitenkin aikaisemmin sanonut etta soitto vaan hanelle jos sattuu jotakin , niin han tuo kaiken mita tarvitsemmekaan. Soitettiin sit ja jaatiin odottelemaan.
Meita vastapaata istuivat nelja mita karismaattisinta herraa, kaikki olivat omaperaisia turbaaneineen, rypyilla ja rennolla asenteella varustettuina. Heista oikein huokui semmoinen " olemme kylan vanhimmat ja viisaimmat " viba. Heita oli vain niin ihana seurailla. Hauskaa oli kun yksi heista soitti kannykallaan johonkin. Viides herra makasi heidan edessaan, heilla oli selvasti tarkkailuasema siina, he varmaan tulevat siihen joka paiva istuskelemaan ja hopisemaan.
Kun vuokraaja viimein saapui, olimme istuskelleet siina varmaan reilu puoli tuntia. Istuimme kai toisetkin puol tuntia siina ku puhjenneita renkaita oli muillakin kuin meilla. Mua ei harmittanu ollenkaan etta kesti, musta kaikki oli vain yhta jeejee kokemusta :D Vuokraaja oli kertonut siin silla valin, etta hanella on 3 yritysta ja kertoi olevansa vasta 22! Oltiin todella hammastyneita, silla oltiin veikattu sita yli 30 vuotiaaks. Kovasti se harmitteli sita et se ei oo naimisissa. Missa valissa sita naimisiin kerkee menemaan jos pyorii kolmessa eri tyossa?? tai itse asiassa neljassa, silla hanen siskollaankin on hotelli Pushkrarissa, jossa sekin sit pyorii. Se ehdotti et tultais sinne ja eipa meita se haitannu joten lahdettiin huvikseen. Jaatiin sinne samalla syomaan.
Juteltiin vuokraajan siskon kaa, joka kertoi olevansa Pushkarin ainoa naishotellinomistaja. Han tuntui tosi itsevarmalta ja aistin jotenkin ettei hanella olis miesta. Se puhui hirveasti ja painotti kovasti ettei hanen hotellissaan ole israelilaispoppita, vaan siella on tosi rauhallista, perhemeininki. Se oli muuten pukeutunut t-paitaan ja verkkareihin. Todella erikoista intialaiselle naiselle! En usko etta paikalliset asukkaat hirvesti hyvaksyvat sita, silla Pushkar on todella uskonnollinen paikka, taa on nimittain ykkos pyha mesta, ganges tulee vasta kakkosena. Keskelle autiomaata tiputettiin lootuksenkukka ja siihen paikkaan syntyi Pushkar. Tanne jarveen (ennemmin tekolampeen) on siroteltu monen suuren henkilon tuhkat, kuten Gandhin, siksi taalla on Gandhi ghat (ghat=peseytymisportaat). Taalla oli kai yli 50 ghattia ympari lammen.
Pushkarin syntytarina englanniks:
"The legend about the Creator God, Bramha describes the creation of this lake. When the demon Vajra NabhaBramha Tample killed Brahma's children, he in turn struck him with his weapon, a lotus flower. Vajra Nabha died with the impact, and the petals of the lotus fell at three places. One of them is Pushkar, where a lake sprung into being. " (http://ajmer.nic.in/pushkar/aboutpushkar.html)
Taalla on myos maailman ainoa Brahma-temppeli. Jotenka koska taa on TOSI pyha paikka, niin moni asia on kielletty, kuten ei-vegetaarinen ruoka (ei edes munia!), alkoholi, huumeet, yleisella paikalla hellyyden osoitus kuten kadesta pitaminen, epakunnioitettavasti pukeutuminen kuten minihameet ja topit, koskee myos miehia, ja kengat taytyy ottaa pois ghateilla ja temppeleissa (tosin temppeleissa tama on yleista).

Noh takaisin alkuperaiseen juttuun. On hienoa kuitenkin, etta tama hotellinpitaja Karen uskaltaa tehda mielensa mukaan, eika valita muiden mielipiteista. Hanella on kaks lasta, 8v poika ja 4v jhyperaktiivinen, toooodella pitka ikaisekseen oleva tytto. Hitto se tytto riehu! Oltiin vasyneita ja Kaitsul meni hermo kun se tytto hyppi melkein naamalle. Neiti tanssi poydalla, heitti paallemme kukkia, koitti tunkea suuhumme pahkinoita, lauloi (lue: raakyi), hopis ja riehu ja aaargh... Voi voi :D Kun se tanssi poydalla nin kaitsusta meinas kuoriutua Hulk ja poyta tyttoineen oli lentaa aidan yli. xD



Temppuilua pihalla.


Sovimme tulevamme seuraavana paivana.Kun tultiin takas hotellillemme niin Kaitus jai makaileen, itse lahdin ulos seikkailemaan. Lahdin iloisin mielin. Ajoin kohti spiritual walk tieta, joka kiertaa lammen. Siella, missa oli rakennusvaihe paalla (lampea syvennetaan) pollysi hiekka traktorien takia niin paljon, etten nahnyt ollenkaan eteeni enka pystynyt kuin kohimaan. Ajoin kahden traktorin valissa, hiekka oli pehmeaa kuin mika niin yritin vain parhaani mukaan pysya pystyssa. Poikkesin sit reitilta vasemmalle kattoon mita siel on. Jain tsaikulle yhdelle kojulle, mita piti iso perhe. Mies istui tuolissa ja vanhin (10v?) poika hoito servicen. Nuoremmat sisarukset, jotain 6 kpl, seurasivat tarkkaan vieresta kuten myos kierosilmainen ja vinohampainen aitinsakin. Istuttiin siina sitten kattellen maisemaa, mina pikku jakkaralla keskella. Oli lahestymassa auringonlasku, kauniit varit maalailivat puita, vuoria ja teita. Jatkoin siita sitten ylos johonkin palatsille jota luulin aluksi temppeliksi. Se paljastuikin loistohuippusupermegahotelliksi. Juttelin hieman yhen miehen kaa, joka kiillotteli valkoista autoa. Yritin olla tosi rempsea jottei se ajais mua sielta pois, halusin nimittain napata sielta pari kuvaa kaupungista, olihan tama nyt hyva nakoalapaikka. Sain luvan ja jonkin ajan kuluttua siina olikin jo 4 henkilokuntaan kuuluvaa miesta pihalla pallistelemassa. Ihmettelivat ja kyselivat (niinkuin kaikki intialaiset) kaikkea, tarjosivat teeta ja olinko nalkainen, ylhaalla olisi paljon paremmat maisemat blaa blaa. Katsoin parhaaksi kieltaytya kohteliaasti ja kiidin matkaani. Oli nimittain tulossa pimea ja "aviomies" odotti malttamattomana hotellihuoneessa. Yks jatka siin sit valehteli et se on kans naimisissa ja sil on 2 lasta, mut se paljastui heti kun vanhempi herra myhaili siina etta paskat. En pitanyt siita silla olin aiemmin paivalla kuullut paljon kauhutarinoita Karenilta. Ei niista nyt talla kertaa enempaa.
Kun olin ajellut spiritual walkia eteenpain niin jain yhden puun kohdalle katteleen ymparille keraantyneita naisia ja lapsia. Jain suustani kiinni yhden tyton ja hanen vanhempiensa kaa, he olivat tosi ihania :) Sain lopulta kutsun heille kylaan Udaipuriin, paikkaan johon olimmekin menossa seuraavaksi. Tosi kivaa! :)
Loppuajelut sujuivat mukavasti, pystyin jo varmemmin ajelemaan kaupungin tungoksessakin, toottia on vain kaytettava ahkerasti. Sivuteilla ajeli sit kovempaa, tukka hulmuten tuulessa ja iso virne naamalla, aavikko ja kukkulat ymparilla.




Maisemat TOPhotellikukkulalta.


Illalla menimme kaupungille syomaan, talla kertaa uuteen paikkaan. Naimme kuinka kuu nousi vuorten takaa! Se oli upea naky, oli myoskin huvittavaa miten maisemaan kuului myos joku hotelli/temppeli/palatsi rakennelma, jossa vilkkui varikkaat valot sisalla kuin discossa. ULkona lenteli lepakkoja, gekkoja oli yli kymmenkunta seinassa, kissa hipi kaiteen paalla. Kaitsukin sai viimein mieluisampaa ruokaa, pizzaa ja perunasettia. Myohemmin poikkesimme didgeridoo liikkeeseen, josa pitaja naytti mille mallia ja koitin myos itse soittaa kyseista soitinta. Se oli kyl vaikeeta! Huulia piti ensteks kostuttaa, sit niita piti parisyttaa. Alkuyritykseni olivat surkeita, hihittelin vaan jokavaliin. Lopulta sain oikeanlaista aanta kuuluviin mutta se kesti vain max 5 sekuntia. Ihmettelin et mites ma nyt saan tan aanen kestaan pitkaan ja se naurahti (jonkun kokeneemman asiakkaan kanssa) etta haluatko sa oppia kaiken 5 minuutissa?! No niinpa tietenkin :D

Eve


10/04/09

Tanaan vaihdettiin sit hotellia, mies tulikin sitten riksalla eika moottoripyoralla. Se huhuili siin mun eessa mun en tajunnu eka et se oli se niin en ollut huomaavinani sita, sit tokasin et what?! ups. :D Intia pistaa mut varautuneemmaks.
Perilla sain kannyni takas ja yllatys yllatys sita oli raplatty siihen kondikseen et se vaati jo PUK-koodia! Voi j+++++uta! ajattelin. Toki suutuin hieman, kun en tieda PUK-koodiani ja myoskin milla oikeudella se sita rapeltaa! Se sit meinas et se oli jattanyt sen poydalle (kiva) ja sen siskonpoika oli leikkinyt silla. No mietin, et onneks oli sammuttanu sen, olis meinaan saattanu tulla pieni lasku ja toisekseen yksityisyyttani olis loukattu pahemman kerran. Ja huomatkaa etten ma nyt sille pojalle oo vihainen, en tietenkaan! Mieshan siina tyri, oli nimittain vaihtoehtona etta olisin jattanyt passini tai jotain muuta arvokasta. Mitenkohan se niista olis huolehtinu?

Eve


11/04/09

Tanaan paatimme kayda marketilla ostamassa ruoka-aineksia, silla Eve halusi kokata meille pastaa, nyt kun siihen oli kerran mahdollisuus. Hotellimme kokki oli poissa joten saimme kayttaa keittiota vapaasti. Ensi toiksemme etsimme toimivan automaatin, silla rahapussia oli tankattava.
Kaytiin pistamassa nippu postikorttejakin postiin, on nimittain kasa jo Nepalista saakka mutta heh.. Tuli sekin tehtya viimein.
Kaituksen toinen sandaali ratkes samalla reissulla sapaleiksi, piti siis osrtaa pikaisesti uudet, silla asfaltti poltti pirusti jalkapohjia. Kun oltin karytty tarpeeks auringossa, suuntasimme paluureissulla vihannes/hedelma ostoksille ja takas hotellille. Matka oli pitka ja arsyttavan kuuma kaikki ostokset kasissa. Hankittiin bussilippu Udaipuriin samalla (vaihteeks ylihintaan), lahto huomenna. Mentiin hotellille ja simahdettiin. Herattyamme oli jo alkuilta ja syoksyimme keittioon hoseeramaan. Siina on sitten likainen keittio, se on pakko sanoa! Likaisin missa ollaan ikina oltu. Eve toimi paakokkina ja Kaitsu keitti pastan ja pilkkoi tomaatin. Hotellinomistaja Karen kertoi Kaitsulle: " Tama on tomaatti. Tomato! You cut like this! " ja naytti miten tompsu leikataan. Kiva oppia uusia juttuja x)
Tehtiin lopulta ruokaa meille ja parille kersalle, jotka ihastui pastakastikkeeseen, kuin myos Karen. Eve kokkasi Karenin kanssa isommalle porukalle (Karen hallitsee nimittain vain intialaiset ruoat). Osallistuimme myos muksujen hostaamaan jumalienpalvonta rituaaliin, kerattiin kukkia, lehtia ja hedelmia seka koristeltiin alttari. Vuorotellen heiteltiin 4v likkaa ilmaan ja se nauroi hulluna. Kaitus kaveli kasillaan ja heitti puolivoltteja 8v pojan kanssa. Yon pikku tunneilla juteltiin ja istuttiin iltaa saksalaispariskunnan kanssa. Aija (35v) on tatuoija, nainen (31) hieroja. Ne perustaa tatuointi/hieronta firman eraan ravintojan yhteyteen Goalle. Paikka on jo heille varattu, kayvat vain Saksassa keraamassa massia ja palaavat sitten aloittamaan yritystaan. Tosi rentoja, hyvia tyyppeja.




Jalkojen pesua katottomassa kylpparissa. Kaitsu muuten poltti itsensa taalla vesikelloille. Auts. Ehka siita ilme?