... ja siksi aiheuttaa sydämentykytyksiä paikallisille.
Kuten tänään, tultuaan ihanalta kirpparikierrokselta, hän päätti poiketa kirjakaupassa. Bongattuaan itselle lehden hän suuntasi kassalle, jossa tervehti iloisesti paikallinen nuori mies.
poika: "Simaseeeee!"
Eve: "Sim..öö.. see"
!piip!
poika: " ... 579 yen ..."
Eve kaivaa mummo-hitaasti kolikoita, aikaa kuluu. Laittaa rahoille kuuluvalle pikku tarjottimelle. Poika katsoo kummasti. Eve ei ymmärrä.
Eve: " 579? " ja osoittaa hintaa kassassa. Poika yrittää vääntää jotain suustaan, kyselee jotain viereiseltä kassalta, joka ei myöskään osaa sanoa mitään. Eve on hidas ja osoittaa kolikoita, eikös siinä nyt ole 580.. Viimein tajuntaan iskee että se reikäkolikko ei olekaan 50 jeniä vaan 5 jeniä. Okei, kolikko vaihtoon.
Kun rahasumma on viimein 580 jeniä, lehti käteen ja "arigato!!"
Poika jää seisomaan monttu auki kuitti toisessa kädessä, yhden jenin kolikko toisessa. Tuijotti vaan ihmeissään, että mitäs mä tällä kolikolla teen. Eve huitas kädellä "ääh, ai dount niidit."
Eve muistaa matkalla, että Japanissahan ei ole tapana jättää tippiä, tai mitään kolikoita noin vaan jälkeensä. Se ei vaan ole kohteliasta tuolla tavalla. Päässä pyörii mielikuva, miten poika häpeää, kun illalla kassa ylittää summan yhdellä jenillä ja pomo huutaa pää punaisena huolimattomuudesta. Poika miettii sitä tyhmää blondia bimboa ja toivoo ettei jatkossa kassalle tule enää yhtäkään gaijinia...
sunnuntai 14. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
4 kommenttia:
Hyvä eve! :D Mut kai ne antaa anteeks kun on blondi kyseessä...? :D
Näät varmaan nyt painajaisia siitä myyjästä kun se joutuu kuunteleen pomonsa raivoa itku kurkussa.. :D
Kyllä jäi pojan kohtalo arveluttamaan :D Kirjoitas vähän blogiis mitä oot tai ootte puuhaillu näin kesällä :) olisi kiva lueskella teistäkin
hienoja kuvia. mielenkintoista tekstija. hyvä, että jaksatte kirjottaa ja kuvaa. olemme ylpeitä teistä olette hyvin rohkeita että pääsitte maailmalle, se rikostaa teidän elämän. toivotamme teille jatkaa samalla tavalla, me katsomme ja luemme teidän bloginne joka päiveä. se on paljon mielenkiloisempi että joka romani. jatkaa... me odottamme
-kotiväki
(kommentin teki äiti joka kirjotti paperille)
Kiitos tosi paljon, on kiva kun luette noinkin innokkaasti meidan teksteja :) Mukava kommentti :)
Kirjoitellaan lisää ja sanokaa jotain aiheita, mistä haluaisitte että kirjoitamme, se olis kiva.
-Möröt
Lähetä kommentti